Rakennuksista yhteensä yhdeksän on peräisin Harfvin talosta Bölen kylästä Närpiöstä. Rakennukset siirrettiin Vaasaan 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin Vaasan Brage –yhdistys aloitti toimintansa. Museon esikuvina toimivat Tukholman Skansen ja Seurasaari Helsingissä. Tavoitteena oli luoda täydellinen ruotsinkielisen Pohjanmaan talonpoikaistalo.
Päärakennus ja muut rakennukset on sisustettu perinteiseen talonpoikaistyyliin. Edustupa (päärakennukseen pohjoispäädyssä) on koristeltu pohjalaiseksi häätuvaksi. Interiööri on Lappväärtin mallin mukainen. Seiniä koristavat fransulakanat, peilit, lampetit, paperikukat ja valokuvat. Katossa roikkuu kaksitoista fransulakanasta ja silkkisaalista koottua morsiustaivasta. Morsiamen puku ja kruunu ovat esillä - ja pöytä on katettu. Kaikki on valmiina kruunuhäitä varten, vuonna 1890!
Pohjalaishäät kestivät kolme päivää. Ensimmäisenä päivänä morsiuspari vihittiin. Toisena päivänä juhlittiin morsianta, josta oli tullut nuorikko. Kolmantena päivänä vieraat ja hääpari hyvästelivät toisensa.
Tyttöjen kesäinen makuuaitta luhtirakennuksessa on sisutettu värikkäin tekstiilein. Ne olivat merkki talon vauraudesta. Muissa rakennuksissa on esineistöä, joka kertoo kyseisen rakennuksen käyttötavasta.
Museoalueella on 21 rakennusta. Neljä niistä edustaa kalastusta, joka oli tärkeä elinkeino rannikon väelle. Alueella on ranta-aitta, venevaja, kalamaja ja hylkeenpyyntimuseo. Hylkeenpyyntimuseossa on hyljevene varusteineen. Tässä museossa on myös runsaasti kuvamateriaalia, mm. suuri seinämaalaus, joka kuvaa hylkeenpyytäjiä Merenkurkun kevättalvisilla jäillä. Rannan tuntumassa on jatulintarha, kivilabyrintti, joka on tehty Valassaarilla olevan mallin mukaan.